Tuntuu, siltä,että mä olen vihdoinkin täydellisen onnellinen. Kun kaikki palaset olisivat loksahtaneet kohdalleen. Mun elämä täällä, koulu, perhe ja kaikki. KAIKKI. Mieleni tekee hokea kuinka kikseissä mä olen täällä. Nautin jopa koulusta, koska mulla on mahtavia ihmisiä ympärillä. Kaverit, jotka saa nauramaan etenkin silloin kun se on äärimmäisen kiellettyä.

Mun on pakko pahoitella, jos tätä nyt kukaan edes lukee, että olen ollu hiton laiska. Uudenvuodenlupauksesta 1/3 eli tipaton tammikuu on loppu jo aikoja sitten, mutta muut osat mm. niskasta kiinni. Lupaan, että kirjoittelen useammin.