Joo-oo.. Kamat kasaan ja huomenna on lähtö luostariin. Rinkka painaa nyt jo kuin synti (=D) ja siellä ei ole edes vielä mitään sisällä. No avoimin mielin ja suljetuin puhelimin huomenna koulun jälkeen matkaan. ANALYSOIN SITTEN KYLLÄ KAIKEN katolisen uskonnon opeista ja muista kun palaan perjantaina, jos palaan.
Koulu tänään oli harvinaisen syvältä, kaikki maistu puulta ja opettajat kyrsi enemmän ku aikoihin, jopa englanti ja saksa etenki saksa oikeestaa oli ihan berberistä. Puhumattakaa flaamista, tänään tajusin että enhän mä sitä oikeesti osaa vittuakaan. Okei Okei sanoja mut jos mun pitää jotai sanoo tai kirjottaa ni saatana enhä mä edes tiedä mihin kohtaan verbi laitetaa tai mikä näistä kaikista sanoista on verbi. Se opettaja luulee ja olettaa et osaan kuukauden opiskelulla taivuttaa kaikki verbit ja sanasto on samaa tasoa kun niillä jotka on opiskellu sitä jo kolmatta vuotta. Jos ei noi tunnit tosta muutu mukavemmiks ni harkitsen todella sen aineen jättämistä kokonaan. Sitten on varmaan otettava matikkaa tai jotain muuta yhtä kiehtovaa.
Viikonloppu oli ihan löysäilyä vaihteeks taas, alkaa kohta pikkuhiljaa kyllästyttää tää kiltin maalaistytön elämä. Tai siis sillai tapahtuuhan täällä, tänäänki ku tultii koulusta ni tiellä tuli lehmä vastaa, hostmama nauro vaa kunnes tajus et putain de merde se on meidän lehmä, tytöt ulos ja häätämään lehmä takas preerialle.
Mutta viikonloppusin-ei mitää. Lauantaina vietin hiljaiseloa siskon kanssa, kateltii leffoja ja höpistiin turhia. Iltapäivällä aurinko alkoi paistamaan ja lähdin tutkailemaan belgialaisen metsän syksyisiä mysteereitä. Olo oli vähän hazardd ku yhtäkkii kuulu laukauksia, selvästi metsästyksen ääniä. Tein hauskat Stallonet ja ramboilin maahan ja sen jälkeen päätinkin lopettaa kävelyt siihen. Kotimatkalla alkoi sataa kaatamalla joten kiipesin metsästysmajaan, joka sijaitsee korkella puussa ja nautin sieltä syksyisestä raekuurosta.
Sunnuntaina olinkin metsästämässä jälleen, mutta tällä kertaa metsästys oli täysin perseestä ja ihan tyhmää. Vaelsin 5 h kaalipellolla koiralauman kanssa kun melkeen kaikki muut ratsasti sivuilla. Idea oli jotenkin, että koirat haistaa rusakon ja sitte ne juoksee ja väsyttää sen rusakon ja jotai. No ei nähty jäniksen jänistä koko vitun päivänä, joten oli aika turha reissu.
Illalla vietettiin mun hostfaijan synttäreitä koko perheen kesken. Tuli ihana sellanen perhefiilis ku kaikki muisteli lapsuusjuttuja. Mut viel onnellisemmaks mut teki se, että tunsin hetkittäin oikeesti kuuluvan tähän perheeseen ja se, että neki tuntu tykkäävän et mä olin siellä ja mukana.
MUTTA NYT KAMAT KASSIIN JA LUOSTARIIN, au revoir ja en tule uskossa takaisin, koska sillon ku puhutaan jos siellä nyt sitten ollenkaan edes puhutaan ni se on ranskaa ja jotain jumala-settii mitä mun taidoil ei vielä oikein hallita!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti