Eikö olekin oikeutettua, että Itsenäisyyspäivänä on koti-ikävä? Ikävä perhettä, ikävä ystäviä, ikävä kaikkea sitä mitä Suomi tarjoaa, en ota mitään enää jatkossa itsestäänselvyytenä. Clichée joo joo ruisleipä, rasvaton maito, juustohöylä joo joo, mutta totta se on. Suomea arvostaa ja ikävöi. Perinteitä. Itsenäisyyspäivä on mulle ollu aina päivä, joka vietetään perheen kanssa. Tuntematon Sotilas iltapäivällä, Onks noloo sanoo mulla on ikävä Antero Rokkaa? Päivä huipentuu Tasavallan presidentin järjestämiin Linnan juhliin, johon kuuluu tietenkin mahdottoman kiivas väittely kenen puku on tyylikkäin kuka näyttää pariisilaiselta katutytöltä. Onneksi on Yle.. joo vitut. Ylen ilmoitti näyttävänsä juhlat netistä kaikille maailman ulkosuomalaisille,mutta ei toiminu ei. Kiitos vaan Mikael Jungner, joka keikistelee kaikilla palstoilla, VOISITKO HOITAA HOMMAS SAATANA?
Eilinen oli mieletöntä vaihtarihengailua. Kokoonnuttiin Charleroihin isolle luistelukentälle, jonne olivat saapuneet myös vaihtarit toisesta provinssista. Meillä suomalaisilla oli kunnon edustus päällä, sillä meitä tais olla eniten paikalla. Luisteluhan nyt ei sinänsä ollu mitään uutta, mutta ne luistimet, ne oli kuin Barbeilla. Ei ees ole sanoja kuvailemaan niiden laadukkuutta.
Huomenna vapaapäivä <3(opiskeltavaa olisi kyllä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti